Abadiânian energioissa

Olemme nyt olleet viikon pienessä Brasilialaisessa Abadiânian kaupungissa, joka on tunnettu Casa de dom Inácio -parannuskeskuksesta. Keskuksen johtohahmo on maailmankuulu parantaja Joâo de Deus eli John of God. Olen kuullut tästä paikasta monia tarinoita ja mielessäni on jo vuosia elänyt ajatus siitä, että olisipa hienoa joskus tulla käymään täällä. Tosin näin joskus Joâon työskentelystä videon, jossa hän suoritti leikkauksia ilman puudutusta ja silloin ajattelin etten ainakaan tuollaiseen käsittelyyn koskaan tahdo. Onneksi minulla ei ole ollut mitään pahoja fyysisiä vaivoja, joten matkasuunnitelmaamme ei sisältynyt mitään ihmeiden odotusta, vaan ainoastaan toive tulla käymään parannuskeskuksessa aistimassa sen energiaa. Järkytys oli kuitenkin aikamoinen, kun päivää ennen Brasilian lentoamme ystävämme lähetti linkin uutiseen, joka kertoi John of God:ia syytettävän useiden satojen naisten seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mietin miksi ihmeessä juuri nyt tällainen tulee julki, kun olimme jo maksaneet kuukauden vuokran täältä varaamastamme talosta.

Päätin päästää irti asian liiallisesta pohtimisesta ja tulla Abadiâniaan kuten olimme suunnitelleet, tutustua Casan toimintaan ja tunnustella siellä vallitsevia energioita. Tietenkään en kokonaan ole pystynyt olemaan miettimättä miten ihmeessä tällaista voi tapahtua. Millainen ihminen pystyy elämään noin kaksijakoista elämää? Hän on ainakin näennäisesti omistanut elämänsä viimeiset 40 vuotta Jumalan parannuksen välikappaleena toimimiseen, antanut itsensä parannustyötä tekevien entiteettien käyttöön ja samaan aikaanko hyväksikäyttänyt apua hakevia naisia? Onko hänen auttamishalunsa alunperin ollut puhdasta, mutta todellisuus on hämärtynyt niin, että hän on nähnyt itsensä pelkästään jumalallisena olentona ja uskonut voivansa parantaa naisia seksuaalisen kanssakäymisen kautta? Tämä selitys tuntuisi minusta helpommalta hyväksyä kuin häikäilemätön vallan väärinkäyttö, mutta valitettavasti hänen tyttärensä kertomukset isänsä raiskauksista ja pahoinpitelyistä saavat todellisuuden kuullostamaan kammottavalta. Mieleen nousee myös se mahdollisuus, että mies on ollut alusta asti pelkkä huijari ja erittäin taitava silmänkääntötemppujen tekijä, mutta sitä minä en voi arvioida. Hämmästyttävällä tavalla meitä ihmisiä voidaan huijata, sillä ympärillämme on jatkuvasti valtava määrä ärsykkeitä ja havaintokykymme on hyvin rajallinen. Kun odotamme jotakin, me hyvin todennäköisesti poimimme sen havaintojemme joukosta. Minulle oli melkoinen yllätys tajuta kuinka vähän lopulta havaitsen, kun ensimmäisen kerran näin jo vuonna 1999 kuvatun videon valikoivasta huomiosta – ellet ole sellaista nähnyt, niin alkuperäinen löytyy täältä: https://youtu.be/vJG698U2Mvo – muista seurata ohjeita tarkkaan.

Istuessani yhtenä aamuna Casassa aamumeditaatioon valmistautumassa, tuli mieleeni että jos parannusta tekevät entiteetit niin vahvasti paikassa toimivat, niin miksi he eivät tehneet fyysisessä kehossa toimivasta parantajasta impotenttia, kun hän alkoi voimaansa väärinkäyttää? Vähän vastaavaa olen pohtinut aiemminkin, kun olen kuullut ihmisistä, joilla on henkisiä lahjoja, mutta jotka käyttävät niitä väärin. Kuvittelisin, että jos jollekin aukeaa jokin henkinen kyky, niin samalla varmistettaisiin ihmisen olevan eettisesti niin kehittynyt ettei hän voi lahjojaan väärinkäyttää. Näin ei ilmeisesti ole – ehkä tällä osoitetaan, että ihmisellä on aina vapaa tahto ja hänen on itse otettava vastuu tekemisistään. Myös henkisiä kykyjä omaavat ihmiset ovat vain ihmisiä ja heillä on omat varjonsa, jotka heidän pitää käsitellä ja jos he eivät sitä tee, saattavat he harhautua tekemään vahinkoa toisille. Valitettavasti henkisten piirien ulkopuolella vallan väärinkäyttö tuntuu olevan vielä yleisempää – joissain tutkimuksissa on todettu ettei välttämättä saavutettu valta korruptoikaan ihmistä (kuten usein uskotaan), vaan että valtaa tarjoaviin asemiin voittopuolisesti hakeutuu ihmisiä, joilla on narsistisia persoonallisuuspiirteitä, eli he jo lähtökohtaisesti ovat itsekkäitä ja häikäilemättömämpiä kuin ihmiset keskimäärin. Tämä antaa aika lohduttoman kuvan siitä kuka valtioiden ja yritysten johtoasemissa tekee päätöksiä ja toivon todellakin, että tämä tulee muuttumaan.

Monet Casassa työskentelevät ja vapaaehtoisena toimivat tuntuvat jossain määrin sulkeneen korvansa hyväksikäyttösyytöksiltä. He sanovat rukoilevansa Joâon vapauttamista, mikä tuntuu kaikkien syytöksiä esittäneiden naisten mitätöimiseltä. Tuskin kukaan voi aidosti uskoa kyseessä olevan pelkästään mustamaalauskamppanja, kun tapauksia on tullut esiin niin paljon. Ymmärrän tapahtuneen kieltämisen keinona selviytyä tilanteessa, jossa heidän maailmastaan on pohja putoamassa pois – joku jota he ovat suuresti ihailleet onkin paljastunut joksikin ihan muuksi. Lisäksi tietysti monen toimeentulo on kiinni Casan toiminnasta, joten hyvä kuva siitä pyritään ihmisten silmissä säilyttämään. Casalle johtava pääkatu on täynnä majataloja, ravintoloita, kristalli-, koru-, vaate- ym. kauppoja, jotka nyt ovat ammottaneet tyhjyyttään, vaikka viime viikolla Casassa oli päivittäin ehkä muutama sata ihmistä. Normaalisti täällä on ollut tuhansia kävijöitä päivässä ja arvatenkin kauppa kaikenlaisesta henkisestä tavarasta on käynyt vilkkaana. Tuntuu surulliselta ajatella kuinka tapahtunut vie täällä monen elinkeinon, sillä vaikka toiminta Casassa jatkuisikin, niin todennäköisesti kävijämäärät eivät koskaan enää nouse entiselle tasolle. Toisaalta ehkä tervehdyttävästi jäljelle jää se, mikä on aitoa ja kestävää.

Kiistatta Casassa on tapahtunut paljon paranemisia – jopa ihmeeksi luokiteltavia, mutta edes ne eivät oikeastaan vaadi tapahtuakseen mitään ihmeidentekijää, vaan ainoastaan paranemista hakevan ihmisen vahvan uskon siihen, että paraneminen on mahdollista. Kaikki eivät koskaan parane, mutta jotkut parantuvat ja heillä on kehossaan koko ajan ollut valmius parantua sairauden tilasta, kun he vain uskovat tarpeeksi paljon sen olevan mahdollista. Tällainen parantava usko ei kuitenkaan synny tyhjästä, joten parantavaa voimaa Casan alueella ja Joâolla on varmasti alunperin ollut. Casan alla sanotaan olevan suuri kristalliesiintymä, joka tuo parantavaa voimaa paikkaan. Vahvana vaikuttaa myös kaikkien täällä käyneiden ihmisten ihmeitä odottava energia, heidän tuntemansa kiitollisuus ja rakkaus. Mitä enemmän täällä on käynyt ihmisiä, sitä enemmän he ovat ladanneet paikkaan tällaista positiivista energiaa, jonka täällä kyllä pystyy aistimaan. Toisaalta täällä nyt Joâon pidätyksen jälkeen taatusti liikkuu ihmisiä hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa ja tänne edelleen tulee myös hyvin sairaita ihmisiä – etenkin paikallisia – joilla näyttää olevan usko siihen, että vain olemalla tilassa he paranevat. He eivät jaksa eivätkä ehkä osaakaan tietoisesti kytkeytyä energiaan ja ylläpitää virtausta, minkä koen yhteisessä meditaatiotilassa hetkittäin vaikuttavan energiaa laskevasti. Samoin koen vieraana sen, että meditatiivinen tila keskeytetään välillä portugalin kielisillä katolisilla rukouksilla – minun meditaatiotani ne häiritsevät, mutta ilmeisesti etenkin paikalliset kokevat ne turvaa luoviksi. Täällä järjestetään joka ilta katolilainen ruusukkorukous ja nyt Joâon poissaollessa tällainen on lisätty myös keskipäiviin, joten koen paikan vahvasti nojaavan kotolisen kirkon uskontoon. Olen käynyt yhteisissä meditaatiotilaisuuksissa kerran päivässä niinä päivinä kuin se on (ke-pe), mutta parhaalta minusta on tuntunut meditoida Casan ulkoalueella, josta aukeaa kaunis näkymä alempana olevan laakson vehreyteen ja kauas siintävän taivaan valon vaihteluun. Siellä koen samanlaista yhteyttä luontoon kuin muuallakin luonnon rauhassa. Luulen siis olevani onnekas ollessani täällä nyt kun paikka on huomattavasti normaalia rauhallisempi – tuskin tuolla puutarhassa on saanut istua rauhassa silloin kun alueella on ollut 2000 muutakin ihmistä.

Tänään Casan pihalla meditoidessani pyysin vastausta siihen miksi olen täällä juuri nyt. Tietysti olen täällä oman itseni takia – parantamassa vanhoja sisäisiä haavoja, jotka ovat vielä parantamatta. Päästäkseni kaikista sellaisista peloista, jotka estävät minua olemasta täysin oma itseni ja omassa voimassani, ilman että puntaroin mitä joku muu minulta toivoo tai vaatii, tai mistä mahdollisesti joku tulee pahastumaan. Olen hyvin kiitollinen siitä, että saan olla täällä ja käyttää aikaa meditaatioon, kirjoittamiseen ja muuhun pohdintaan. Toisaalta sain viestin siitä, että tällä hetkellä tänne on energeettisesti kutsuttu valotyöntekijöitä, joilla on kyky vahvistaa feminiinisen valon virtausta paikkaan ja tunnen kuuluvani näihin ihmisiin. Täällä on ollut vallalla maskuliininen energia, jonka varjopuolena on noussut ihmisten hallinta ja vallan väärinkäyttö. Niin kammottavalta kuin tapahtuma tuntuukin, niin ehkä tällainen tarvittiin, jotta selvästi saatiin aikaan muutostarve maskuliinisesta energiasta feminiiniseen, joka luonnostaan tukee ihmisiä heidän omassa voimassaan saamaan kunkin oma kapasiteetti käyttöön. Aiemmin täällä päämeedio Joâo antoi ohjeet siitä, mitä kukin parantuakseen vaatii ja nyt ihmisiä kehoitetaan ottamaan yhteys parantavaan virtaukseen ja kuuntelemaan omaa intuitiotaan siinä mitä he tarvitsevat voidakseen paremmin. Tältä kannalta tämä tuntuu minusta täydelliseltä muutokselta – näin sen kuuluukin olla. Ihmisillä vain on usein ihmeesti tarve saada jostain ulkopuolelta vastaus sellaisiin kysymyksiin, joihin vain he itse voivat sisällään tietään vastauksen. Sitä ei ole aina helppoa löytää – se voi vaatia omien kipeiden tunteiden kohtaamista ja ikävien asioiden tunnustamista, mutta se on ainut tie oman totuuden löytymiseen. Se ei löydy ulkopuolelta, vaikka se voisi tuntua helpolta ratkaisulta. Kaikki viisaus ja voima on meidän itsemme sisällä.